"Se, miksi hän valitsi toisin, ei ole minun vikani."

"Helppo sinun on puhua, kun olet aina selvinnyt elämästä niin helpolla!" Hän sylkee nuo sanat kasvoilleni kuin ne olisivat poltelleet hänen kieltään ja kitalakeaan. Mitä?! Huudan sisäisesti ja olen raivoissani. Kuinka tuo ihminen voi sanoa, että minä olen päässyt helpolla elämässäni ja siitä syystä minulla ei ole samanlaisia ongelmia kuin hänellä? Onko joku kieltänyt häneltä tekemästä elämässään valintoja, jotka olisivat ehkä omalta osaltaan helpottaneet hänen elämäänsä? Kuka käski juoda!


Minä en usko siihen, että alkoholisti on olosuhteiden uhri. On varmasti totta, että sosiaaliset piirit, kasvu- ja elinympäristö tai lapsuus voivat olla vaikuttamassa siihen, minkälaisia arvoja ihminen elämässään toteuttaa. Kukaan ei kuitenkaan kaada alkoholia kenenkään kurkkuun väkisin. Ihminen itse tekee päätöksen juoda tai olla juomatta. Samalla tavalla kuin kukaan ei pysty toisen puolesta raitistumaan, ei kukaan myöskään toisen puolesta juo. Minä olen tässä melko ehdoton. Näen asian hyvinkin mustavalkoisesti, mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettenkö kuuntelisi muunlaisiakin mielipiteitä asiasta. Sitä mitä minä en kuitenkaan kuuntele, on alkoholistisisareni väitteet siitä, että hänen lapsuutensa tai elämänsä olisi ollut vaikeampaa kuin minulla ja siitä syystä hänen asiansa ovat nyt sellaisella tolalla kuin ovat. Hänellä on ollut aivan samat mahdollisuudet tehdä valintoja elämänsä suhteen kuin minulla. Se, miksi hän valitsi toisin, ei ole minun vikani.


Miten sitten määritellään elämästä helpolla selviäminen? Tämä ei minulle kyseisen keskustelun aikana selvinnyt. Jos edes keskustelusta voidaan tässä tapauksessa puhua. Se, mikä minulle kuitenkin selvisi oli se, että hänen on helpompaa syyttää muita omista ongelmistaan kuin kääntää katsetta itseensä. Minä tiedän, että niin kauan kuin hän ei pysty myöntämään omia virheitään tai omaa ongelmaansa, olemme me läheiset kaiken tämän kurjuuden takana. Siihen me pystymme ja siihen meillä on aikaa, koska me pääsemme elämästä niin helpolla.



Kommentit

  1. Olipas samaistuttavaa tekstiä. Itse kasvanut alkoholistiperheessä, jossa näitä ”samoja kortteja” on vedetty pöydälle usein. Samaisstun myös tuohon, että keskustelu on käytännössä mahdotonta, koska alkoholisti kokee aina olevansa uhri. Todella hienoa tekstiä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyökkäys on usein se paras puolustus ja pätee näissäkin tilanteissa. Alkuun jopa koin, että asiat ovat niinkuin hän sanoo. Uskoin, että on minun ja meidän muiden syytä, että hän on ajautunut tähän tilanteeseen. Nyt olen onneksi päässyt siitä irti ja pystyn katsomaan asioita ns kauempaa. Voimia sinulle ja kiitos kun jaksoit lukea :)

      Poista

Lähetä kommentti